Abitti ja Geogebra MAB2:lla

Kiire. Tuntuu, että kaikkea tekemistä kursseilla motivoi kiire. Aina pitäisi kerrata. Aina pitäisi käsitellä uutta asiaa. Ja sitten pitäisi jostain lohkaista tunteja Geogebran käytön harjoitteluun ja Abittiin tutustumiseen.

Päätin yhdistää Abittiin tutustumisen paraabeliin tutustumiseen. Opiskelijoiden eka Abitti-tunti voi tietysti olla jännä paikka, joten stressasin itse tietysti etukäteen.

Aiemmissa Abitti-kokeiluissa ongelma on ollut se, että ensimmäisiä kertoja Abittia käyttävässä ryhmässä menee 45 minuuttia ennen kuin kaikki ovat saaneet Abitin auki. Tein siis “kokeesta” sellaisen, että ensimmäisen 45 minuuttia sen nopeimman pitäisi pystyä työskentelemään itse. Tehtävän johdannossa on esimerkkikuva ja sitten pitää vastata monivalintaan seuraavasta kuvasta. Sitten on taas esimerkki ja seuraava kuva jne.

Monivalinta sujui riittävän hyvin ja koneiden käynnistäminen meni nopsemmin kuin ajattelin (osin siksi, että moni käytti koulun lainakoneita, jotka kaikki i) toimivat ja ii) toimivat samalla tavalla).

Monivalinnankin tekemistä tosin hankaloitti se, että yhdelläkään opiskelijalla ei ollut mukana erillistä hiirtä ja skrollailu ylös katsomaan tehtävään liittyvää esimerkkiä ja sitten tehtävään liittyvää kuvaa ja vastausvaihtoehtoja oli hidasta ja kävi luonnollisesti hermoille.

Geogebraa on tunneilla käytetty sekä yksinkertaisiin suorien piirtämisiin ja sen CAS-laskintakin yhtälöiden ja yhtälöparien ratkaisemiseen jo aiemmin. Toimitukset ovat yksinkertaisia, mutta aikaa näiden harjoitteluun on käytetty aika vähän.

Monivalinnan jälkeen tehtävänä oli tutkia Geogebrassa ax^2+bx+c muotoisen funktion kuvaajaa. Geogebra tekee liukujen tekemisen helpoksi (kirjoittaa vain riville ax^2+bx+c ja ohjelma kysyy haluaako luoda liu’ut), joten apua tarvittiin lähinnä syöterivin paikantamiseen. Lisäksi moni ei jotenkin äkkiseltään tajunnut, että mitä liu’uilla pitäisi tehdä, kun tehtävä oli “säädä kertoimia a, b ja c liukujen avulla niin, että…”

Opiskelijat osasivat itse erottaa Geogebran omaksi ikkunakseen ja siirtyivät eri ikkunoiden välillä (eivät ehkä ihan tehokkaimmalla tavalla, mutta riittävän).

Vastauksena piti palauttaa kuvankaappaus, joka ilmeisesti on nuorisolle varsin tuttua monista muista sovelluksista, joten emme joutuneet pysähtymään kenenkään kanssa tähän. Kuvankaappaustyökalu Abitissa on kyllä hyvin intuitiivinen.

“Kokeen” loppupuolella oli vielä CAS-laskimen käytöstä esimerkkejä ja niiden yhteydessä kuvat, joista pystyi näkemään vastauksen ja kuvaajien yhteyden. Niiden avulla opiskelijoiden piti määrittää nollakohtia ja tarkastaa, onko piste käyrällä. CAS-laskimen käyttö esimerkkien mukaan sujui hyvin ja tuloksista palautettiin kuvakaappauksia.

Tänä lukuvuonna uskoni sähköisiin matematiikan ylioppilaskirjoituksiin on vahvistunut. Yksinkertaisuudessaankin tämä päivä herätti toivoa. Vastajulkaistu editori vielä lisää sitä. 🙂

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s